Uus-Meremaal pandi / taheti panna (ei mäleta) lammastelegi keskkonnamaks kaela, et peeretavad raiped liiga palju :P.
Selliselt mõeldes võime jõuada tulemuseni: Austraalia kohal olev osooniauk on põhjustatud sealsest suurest karjaksavatusest.
Teatavasti eritavad rohusööjad (lambad, veised, kängurud) suurtes kogustes kõhutuultena atmosfääri metaani. Seda mädamunahaisulist ollust oleme ilmselt kõik tundnud. Lisaks lõhnale hävitab metaan osoonikihti ja on üks kasvuhoonegaas.
Teatavasti eritavad rohusööjad (lambad, veised, kängurud) suurtes kogustes kõhutuultena atmosfääri metaani. Seda mädamunahaisulist ollust oleme ilmselt kõik tundnud. Lisaks lõhnale hävitab metaan osoonikihti ja on üks kasvuhoonegaas.
Siin üks tulevikunägemus:
http://perso.wanadoo.fr/solaire2000/DEBAT/BOUQUET_ENERGETIQUE.htm
Kui jätkaksime samas trendis kahekordistuks energia tootmine aastaks 2040.
Ce qui est sûr, c’est que rien ne pourra remplacer le pétrole lorsque sa production commencera à décliner, et qu’une crise énergétique majeure aura donc lieu dans vingt ans au plus (et sûrement bien avant).
Kindel on see, et miski ei asenda naftat juhul kui selle tootmine hakkab langema, ja energia kriis leiab aset juba 20 aasta jooksul või veidi hiljem (kindlasti üpris varsti).
http://perso.wanadoo.fr/solaire2000/DEBAT/BOUQUET_ENERGETIQUE.htm
Kui jätkaksime samas trendis kahekordistuks energia tootmine aastaks 2040.
Ce qui est sûr, c’est que rien ne pourra remplacer le pétrole lorsque sa production commencera à décliner, et qu’une crise énergétique majeure aura donc lieu dans vingt ans au plus (et sûrement bien avant).
Kindel on see, et miski ei asenda naftat juhul kui selle tootmine hakkab langema, ja energia kriis leiab aset juba 20 aasta jooksul või veidi hiljem (kindlasti üpris varsti).
To: ootott - väike veaparandus
Mädamunahaisuline on väävelvesinik H2S. Metaan CH4 seevastu on täiesti lõhnatu ja väga kerge gaas (molekulkaal kõigest 16, samas kui õhu keskmine molekulkaal on 29), mistõttu ta tõusebki üsna kergesti atmosfääri ülakihtidesse.
Mädamunahaisuline on väävelvesinik H2S. Metaan CH4 seevastu on täiesti lõhnatu ja väga kerge gaas (molekulkaal kõigest 16, samas kui õhu keskmine molekulkaal on 29), mistõttu ta tõusebki üsna kergesti atmosfääri ülakihtidesse.
kristock,
mõtle ise oma peaga - kuidas toimuvad ja mis protsessid uue paberi tootmisel versus vana paberi ümbertöötlemisel. Kust saab uue paberi tehas vajaliku energia ja kust vana paberi tehas? Kuhu satuvad vanast paberist eraldet trükivärvid (loe ilge mürk). Ja kas puu on taastumatu või taastuv loodusvara ehk milleks üldse seda taaskasutada (ja selle peale transabensiiini jms laristada).
mõtle ise oma peaga - kuidas toimuvad ja mis protsessid uue paberi tootmisel versus vana paberi ümbertöötlemisel. Kust saab uue paberi tehas vajaliku energia ja kust vana paberi tehas? Kuhu satuvad vanast paberist eraldet trükivärvid (loe ilge mürk). Ja kas puu on taastumatu või taastuv loodusvara ehk milleks üldse seda taaskasutada (ja selle peale transabensiiini jms laristada).
priitp, kui tahad kindlalt väita, et paberi taaskasutus on keskkonnavaenulikum kui uue tootmine, peaks konkreetsete numbritega argumenteerima. Korduvkasutuse poolt võiks jälle tuua järgmist:
- puidust on vaja ligniin eraldada ja pleegitada - kuigi on 'rohelisi' tehnoloogiaid, kasutatakse laialt ka üpris jõhkrat keemiat
- puitu või paberit on vaja pika vahemaa taha vedada - suur paberitabija Lääne-Euroopa ntx. enast puiduga ise ei varusta - vanapaberi saab aga kohapealt
- Kui suur osa metsamaast on paberitootmise all viib see üles puidu hinna - ja troopilisi metsi saetakse sellevõrra rohkem
Kas tegelikult on nii või naa, ei oska mina öelda. Ja täiesti erapooletuid numbreid on ilmselt suht. lootusetu leida :-(
- puidust on vaja ligniin eraldada ja pleegitada - kuigi on 'rohelisi' tehnoloogiaid, kasutatakse laialt ka üpris jõhkrat keemiat
- puitu või paberit on vaja pika vahemaa taha vedada - suur paberitabija Lääne-Euroopa ntx. enast puiduga ise ei varusta - vanapaberi saab aga kohapealt
- Kui suur osa metsamaast on paberitootmise all viib see üles puidu hinna - ja troopilisi metsi saetakse sellevõrra rohkem
Kas tegelikult on nii või naa, ei oska mina öelda. Ja täiesti erapooletuid numbreid on ilmselt suht. lootusetu leida :-(
- puit on tastuv loodusvara
- tselluloosi tootmine on tänapäeval (ka jõhkra keemiaga) kinnine protsess st loodus, eriti vesi, ei saastu
- tselluloosi & paberitehas ei tarbi välist energiat st kogu energia saadakse jääkmassi ja puukoore põletamisel (ok siin väike suits eraldub, aga taas, puit on tastuv loodusvara)
- vanapaberi ümbertöötlemine vajab välist energiat (reeglina taastumatust loodusvarast toodetud)
- eraldatav trükivärv on kole mürk ja selle hävitamine suur probleem
Tegelik põhjus paberi taaskasutamisele on ülimalt lihtne, ega ole kuidagi seotud rohelise mõtlemisega - Lääne Euroopas, eriti Saksamaal ei jätku lihtsalt prügilaid! Kui prügilaid jätkuks oleks kõik ok ja paberi võiks vabalt sinna mädanema vedada. Aastate pärast saaks sellest m uld ja kõik oleks roheline ning bueno.
- tselluloosi tootmine on tänapäeval (ka jõhkra keemiaga) kinnine protsess st loodus, eriti vesi, ei saastu
- tselluloosi & paberitehas ei tarbi välist energiat st kogu energia saadakse jääkmassi ja puukoore põletamisel (ok siin väike suits eraldub, aga taas, puit on tastuv loodusvara)
- vanapaberi ümbertöötlemine vajab välist energiat (reeglina taastumatust loodusvarast toodetud)
- eraldatav trükivärv on kole mürk ja selle hävitamine suur probleem
Tegelik põhjus paberi taaskasutamisele on ülimalt lihtne, ega ole kuidagi seotud rohelise mõtlemisega - Lääne Euroopas, eriti Saksamaal ei jätku lihtsalt prügilaid! Kui prügilaid jätkuks oleks kõik ok ja paberi võiks vabalt sinna mädanema vedada. Aastate pärast saaks sellest m uld ja kõik oleks roheline ning bueno.
priitp, seda sa juba ütlesid, aga tõde peitub antud juhul detailides:
- kuigi puit on taastuv loodusvara metsad maailmast kaovad - kas paberipuu kasvatamine Põhja-Euroopas seda protsessi mõjutab või mitte?
- kui palu kulub elektrit paberi tootmiseks puidust, kui palju vanapaberist? Kas kõik paberivabrikud toodavad siis ka elektri ise?
- Puit ei kasva tehases, metsa langetamine ja transport kulutab kütust
- Kui hirmus mürk see trükivärv siis ikka on, eriti must värv?
- paber ei komposteeru ilma lämmastikku lisamata
- kuigi puit on taastuv loodusvara metsad maailmast kaovad - kas paberipuu kasvatamine Põhja-Euroopas seda protsessi mõjutab või mitte?
- kui palu kulub elektrit paberi tootmiseks puidust, kui palju vanapaberist? Kas kõik paberivabrikud toodavad siis ka elektri ise?
- Puit ei kasva tehases, metsa langetamine ja transport kulutab kütust
- Kui hirmus mürk see trükivärv siis ikka on, eriti must värv?
- paber ei komposteeru ilma lämmastikku lisamata
priitp
"Tehas vajab aastas elektrit 200 GWh ehk umbes 2,6% Eesti Energia toodetavast kogumahust. Kunda jõest võetava vee kulu on 2,3 miljonit kuupmeetrit vett aastas."
Jutt Kunda uuest tselluloositehasest ehk siis Estonian Cellist ja tema energiavajadusest.
Sina räägid siin puukoorest ja jääkmassist. EE hüples rõõmust kui kõrgepingekaablit tiris. Ja millest meil elektrit tehakse? ;) Ja RMK lubatud haavapuidumassist jätkub ainult tehase käivitamiseks. Edasi vaadatakse Venemaa poole (sinna planeeritakse ca 3 korda võimsam; kui ma ei eksi, siis kuskile Pihkva kanti).
"Tehas vajab aastas elektrit 200 GWh ehk umbes 2,6% Eesti Energia toodetavast kogumahust. Kunda jõest võetava vee kulu on 2,3 miljonit kuupmeetrit vett aastas."
Jutt Kunda uuest tselluloositehasest ehk siis Estonian Cellist ja tema energiavajadusest.
Sina räägid siin puukoorest ja jääkmassist. EE hüples rõõmust kui kõrgepingekaablit tiris. Ja millest meil elektrit tehakse? ;) Ja RMK lubatud haavapuidumassist jätkub ainult tehase käivitamiseks. Edasi vaadatakse Venemaa poole (sinna planeeritakse ca 3 korda võimsam; kui ma ei eksi, siis kuskile Pihkva kanti).
See Kunda on kahtlane projekt ehk mitte päris õige tselluloosivabrik. Ma pole ise seda just põhjalikult tudeerinud, aga see tunmdub olevat rohkem selline ehitaja projekt :-). Tselluloosist pealegi piisav ületootmine. Seda tehast pole vaja.
Moodne ja õige tehas ei võta ei vett ega elektrit. Ma olen ühes isegi käinud. Puhas paberivabrik võtab elektrit küll.
Moodne ja õige tehas ei võta ei vett ega elektrit. Ma olen ühes isegi käinud. Puhas paberivabrik võtab elektrit küll.
Soome keeles leidsin ühe peedeka kus sees moodsa tehase keskkonnaloa taotlus, kes oskab see loeb:
Rauman sellutehtaan ympäristölupahakemuksen tiivistelmä
Oy Metsä-Botnia Ab Rauman tehdas hakee ympäristölupaa valkaistua sulfaattisellua valmistavalle
massatehtaalle. Massatehtaan lisäksi hakemus koskee satamalaituria, jonka kautta
osa puuraaka-aineesta saadaan tehtaalle.
Sellutehdas on suunniteltu tuottamaan noin 600 000 tonnia valkaistua sulfaattimassaa vuodessa.
Sellun valmistuksen sivutuotteina syntyy kuorta, mäntyöljyä, tärpättiä ja natriumbisulfiittiliuosta.
Sellun raaka-aineena käytetään kuitupuuta ja sahojen sivutuotehaketta. Sellu valmistetaan
yksilinjaisessa jatkuvatoimisessa prosessissa. Valkaisukemikaaleina käytetään happea, otsonia,
vetyperoksidia ja natriumhydroksidia sekä mahdollisesti klooridioksidia.
Sellutehtaan tarvitsema energia kehitetään polttamalla selluprosessissa syntyvä mustalipeä
soodakattilassa. Osa kehitetystä sähköstä ja höyrystä myydään.
Tehtaan soodakattila ja meesauuni on varustettu tehokkailla sähkösuotimilla. Prosesseista
poistuvat hajukaasut kerätään ja hävitetään polttamalla.
Sellutehtaan päästöt ilmaan olivat vuonna 2003: rikkidioksidia (SO2) 483 t, haisevia rikkiyhdisteitä
(TRS) 54 t, typen oksideja (NOX) 712 t ja pölyhiukkasia 262 t. Rauman ilmanlaatu on
ollut hyvää eikä ilman laadun ohjearvoja ei ole ylitetty. Viihtyisyyttä häiritseviä satunnaisia
hajupäästöjä on saatu vähennettyä merkittävästi. Päästöjen ilmaan arvioidaan pysyvän nykyisellä
tasolla.
Tehdas ei aiheuta meluohjearvojen ylityksiä ympäristön asuinalueilla.
Jätejakeet pidetään erillään ja toimitetaan mahdollisuuksien mukaan hyötykäyttöön. Kaatopaikkajäte,
jota syntyy noin 13 000 tonnia vuodessa, toimitetaan UPM:n Suiklansuon kaatopaikalle.
Tästä määrästä yli 95 % on soodasakkaa ja kalkkijätettä.
Tehtaalla on UPM:n paperitehtaan kanssa yhteinen biologinen jätevedenpuhdistamo, jossa
käsitellään sellu- ja paperi-tehtaan sekä Forchemin mäntyöljyjalostamon prosessi- ja saniteettijätevedet
sekä Rauman kaupungin jätevedet. Voimalan puhtaat jäähdytysvedet johdetaan
erillisviemärissä vesistöön. Puhdistamolle sisältäen jätevesien johtamisen mereen hakevat
yhtiöt (UPM-Kymmene Oyj ja Oy Metsä-Botnia Ab) yhdessä ympäristölupaa saman
aikaisesti tämän hakemuksen kanssa.
Jätevesien rantakiinteistöille ja vesialueille sekä ammattikalastajille aiheutuvista haitoista on
osittain maksettu kertakaikkiset korvaukset. Siltä osin kuin korvauksia on vielä maksettava,
asiaa käsitellään puhdistamon ympäristölupahakemuksessa.
UPM-Kymmene Oyj hakee samaan aikaan erikseen ympäristölupaa samalla tehdasalueella
olevalle paperitehtaalleen sekä Suiklansuon kaatopaikalle.
Rauman sellutehtaan ympäristölupahakemuksen tiivistelmä
Oy Metsä-Botnia Ab Rauman tehdas hakee ympäristölupaa valkaistua sulfaattisellua valmistavalle
massatehtaalle. Massatehtaan lisäksi hakemus koskee satamalaituria, jonka kautta
osa puuraaka-aineesta saadaan tehtaalle.
Sellutehdas on suunniteltu tuottamaan noin 600 000 tonnia valkaistua sulfaattimassaa vuodessa.
Sellun valmistuksen sivutuotteina syntyy kuorta, mäntyöljyä, tärpättiä ja natriumbisulfiittiliuosta.
Sellun raaka-aineena käytetään kuitupuuta ja sahojen sivutuotehaketta. Sellu valmistetaan
yksilinjaisessa jatkuvatoimisessa prosessissa. Valkaisukemikaaleina käytetään happea, otsonia,
vetyperoksidia ja natriumhydroksidia sekä mahdollisesti klooridioksidia.
Sellutehtaan tarvitsema energia kehitetään polttamalla selluprosessissa syntyvä mustalipeä
soodakattilassa. Osa kehitetystä sähköstä ja höyrystä myydään.
Tehtaan soodakattila ja meesauuni on varustettu tehokkailla sähkösuotimilla. Prosesseista
poistuvat hajukaasut kerätään ja hävitetään polttamalla.
Sellutehtaan päästöt ilmaan olivat vuonna 2003: rikkidioksidia (SO2) 483 t, haisevia rikkiyhdisteitä
(TRS) 54 t, typen oksideja (NOX) 712 t ja pölyhiukkasia 262 t. Rauman ilmanlaatu on
ollut hyvää eikä ilman laadun ohjearvoja ei ole ylitetty. Viihtyisyyttä häiritseviä satunnaisia
hajupäästöjä on saatu vähennettyä merkittävästi. Päästöjen ilmaan arvioidaan pysyvän nykyisellä
tasolla.
Tehdas ei aiheuta meluohjearvojen ylityksiä ympäristön asuinalueilla.
Jätejakeet pidetään erillään ja toimitetaan mahdollisuuksien mukaan hyötykäyttöön. Kaatopaikkajäte,
jota syntyy noin 13 000 tonnia vuodessa, toimitetaan UPM:n Suiklansuon kaatopaikalle.
Tästä määrästä yli 95 % on soodasakkaa ja kalkkijätettä.
Tehtaalla on UPM:n paperitehtaan kanssa yhteinen biologinen jätevedenpuhdistamo, jossa
käsitellään sellu- ja paperi-tehtaan sekä Forchemin mäntyöljyjalostamon prosessi- ja saniteettijätevedet
sekä Rauman kaupungin jätevedet. Voimalan puhtaat jäähdytysvedet johdetaan
erillisviemärissä vesistöön. Puhdistamolle sisältäen jätevesien johtamisen mereen hakevat
yhtiöt (UPM-Kymmene Oyj ja Oy Metsä-Botnia Ab) yhdessä ympäristölupaa saman
aikaisesti tämän hakemuksen kanssa.
Jätevesien rantakiinteistöille ja vesialueille sekä ammattikalastajille aiheutuvista haitoista on
osittain maksettu kertakaikkiset korvaukset. Siltä osin kuin korvauksia on vielä maksettava,
asiaa käsitellään puhdistamon ympäristölupahakemuksessa.
UPM-Kymmene Oyj hakee samaan aikaan erikseen ympäristölupaa samalla tehdasalueella
olevalle paperitehtaalleen sekä Suiklansuon kaatopaikalle.
mingit WWEN.PK pakutakse osta junkmailiga :) iseensest positiivne idee biomassil kütte tootmine. pole kahjuks aru saanud milline toore
priitp
loogiliselt v6ib ju moelda kyll aga sellest ei ole eriti kasu kui numbreid ja FAKTE ei ole. Ma saan aru kyll, et paberi t88tlemine votab energiat, transport jne jne. aga veenda suudab pigem mingi artikkel, kus on numbrid 2ra toodud mitte kellegi ytlemine.
loogiliselt v6ib ju moelda kyll aga sellest ei ole eriti kasu kui numbreid ja FAKTE ei ole. Ma saan aru kyll, et paberi t88tlemine votab energiat, transport jne jne. aga veenda suudab pigem mingi artikkel, kus on numbrid 2ra toodud mitte kellegi ytlemine.
http://peakoil.manfred-knows.com
nati siin kujunenud teemast m88da aga huvitav lehekylg see-eest
nati siin kujunenud teemast m88da aga huvitav lehekylg see-eest